Jee mulla on assistentti!

Mulla on maailman siistein assari. Hillan blogista lainattua "Mä oon toitottanu tässä ny varmaa vuoden kaikille että minähän en mitään työtä enää rupee tekeen mikä on a) perseestä b) vastoin mun arvojani ja c) turhaa "teen tätä et saisin rahaa". Ja en oo tehnykkää. Nyt sitte oon töissä ehkä The Best Job Everissä, josta oon oikeesti Innostunu..."

Hankin muutama viikko sitten henkilökohtaisen jeesaajan hoitamaan pakollisia, mutta ei niin inspiroivia hommia. Otin ensimmäisen halukkaan vastaan ihan fiiliksellä pelkän soiton perusteella,kun aistin aidon passionin saman mission eteenpäin viemiseen.

Oman assarin kouluttaminen on todella tärkeä askel oman arvon kasvattamisen kannalta. Kun kerran luo systeemin pakollisten, mutta ei intohimoa herättävien asioiden hoitamiseen, oppii pysyvästi ulkoistamaan overhead asiat jonnekin muualle. Kaikki suurimmat vaikuttajat panostavat ajankäyttönsä juuri siihen millä pystyy luomaan eniten lisäarvoa. Tällä hetkellä panostan aikaani toimivan ulkoistussysteemin luomiseen ja ennen kaikkea uuden rekrytoinnin liekittämiseen. Vaikka se vaatisi yötöitä niin meikä on messissä. Hilla on lupautunut jakamaan fiiliksiään tännekin vaikka onhan mimmillä omakin blogi. Ainakin tähän asti koetun perusteella myös hänelle äärimmäisen opettava ja palkitseva diili, kun pääsee jatkuvasti kuuntelemaan sivusta foodiskenen ykköstyyppien liekityksiä ja tapaamaan shamaaneja ja vaikka mitä. Antaa neidin itse kertoa.

Tärkein mahdollistava tekijä toimivalle suhteelle on saman arvopohjan jakaminen ja Shasamaisen avoimuuskulttuurin hyväksyminen. Joidenkin ihmisten suurin huolenaihe tuntemisessani tuntuu olevan se mitä heistä kirjoitan blogiini ja saan välillä hauskoja kuumotuksia ja jopa skandaaleja aikaan. Asiat on onneksi edenneet siihen, että ympärillä on yhä enemmän ihmisiä avoimesta hyväntekijyydestä nauttivia ihmisiä.

Olen käynyt tiukkaa neuvottelua erään tahon kanssa avoimuuden hyödyllisyydestä. Mulla esimerkiksi blogaaminen on mahdollistanut juuri sen intohimolla elämisen ja henkisen kasvun fiilistelyn paljon isommassa mittakaavassa. Julkisesta toiminnasta on aika sikana hyötyä, jos haluaa tehdä hyvää ja boostata omaa kehitystään. Hyödyttää niin paljon saada palautetta muilta omiin ajatuksiinsa ja tekemisiinsä. Vaikka kommentit blogaamisen startatessa jäisi vähiin niin kyllä vähintään frendeiltä saa puserrettua näkemyksiä juttuihinsa.

Tämän assistenttigeimin kunnollinen haltuunotto tulee mahdollistamaan mulle tämän hetken ykköshaaveeni. Olen talven ajan lähinnä liekittänyt Shasalla tiskin takana ja otin vähän aikaa sitten tavoitteekseni pystyä olemaan kesällä nokkospelloilla syventymässä Suomen luonnon tarjoamiin mahdollisuuksiin ja kasvatushommiin. On siistiä taas huomata, että riittävä intentio ja oman päämäärän jakaminen mahdollisimman monelle saa mahdottomatkin tavoitteet tuntumaan mahdollisilta.
(Yhden mahtavan bisneskaverin kortissa luki kauniisti: Nothing is impossible. The word itself says, I´m possible.)
Kun ihmiset näkee sun tekevän hyvää on haasteiden kohdatessa aika helppo saada jeesiä.

Nyt kun on leasingmacit ja iphonet tilattu blogaamista helpottamaan voisi alkaa tykittää paljasjalkahippeily-yrityksenjohtamissettiä pihalle myös videoiden muodossa. Pyrin rikkomaan kaikki vanhat käsitykset siitä kuinka menestysbisnestä johdetaan. Joku vanha viisaus Petteri Kilpiseltä oli "yrityksen työntekijöiden kasvu= yrityksen kasvu". Kasvan meditoiden metsässä tai liekittäen suklaasta jollain kolmesta Shasasta ja bisnesgame kasvaa. Nykyvälineillä johtaminen, eli liekin jakaminen on mahdollista mistä vain. Tästä tulee naurettavin kesä ikinä. Tavoite on hieman erityylinen kuin viime kesään lähdettäessä, mutta jälleen sopivan absurdi ja siksi niin innostava. Stay tuuned!