keskiviikko 6. heinäkuuta 2011

Päiväkirjamerkintä

Olen ensimmäistä kertaa aikoihin illan yksin kotona. Tai lähinnä kotia mitä minulla on vähään aikaan ollut eli kaverin kämppä, jonka sohvalla on mun lakanat. David Deidan opiskelun ja uutiskirjeen kirjoittamisen lisäksi teen pientä kirjallista reflektiota elämästäni. Avoimet päiväkirjamaiset päivitykset ovat blogista jääneet hetkeksi, mutta nyt lisään jälleen avoimuuttani. Ehkä käy niin, että opit jotain kokemuksistani tai saat hetken viihdettä pohdiskelujeni seurassa.


Luovaa työtä ja opiskelua komppaamaan loihdin itselleni aivotyötä boostaavan smoothien reseptillä mantelimaito(kuidut ovat lehmien ruokaa, joten siivilöin suurimmat), chia, kookosöljy, stevia, kaakaojauhe, lähdevesi sekä taianomaisimpina yksi suosikkiyrteistäni mucuna ja the superfood afa eli blue green algae. Mucuna nostaa dopamiinitasojamme välittömästi ja lisää tahdonvoimaa. Parkinsonin tautiin (eli dopamiinin puutokseen) täsmälääke, jolla jopa välittömät vaikutukset potilaiden tilaan. Afa taas on ehkä ravintorikkainta ruokaa maailmassa, josta aivotyöläistä kiinnostavat muun muassa pitkäketjuiset omega-3 rasvahapot.

Aloin hetki sitten etsiä itselleni asuntoa Tampereelta ja muutamaa päivää myöhemmin olin muuttanut Jyväskylään. Sanotaanko, että on viime aikoina tullut kehitettyä neuroplastisuuttaan. Yrittäjän uralla joustavuus on hyveellistä ja on hauskaa päätyä palaverin välittömänä seuraksena muuttamaan kaupungista toiseen. Tavatessani tuttaviani avauskysymykset liittyvätkin usein asioihin tai tilanteisiin joiden olemassaolon elämästäni olen jo unohtanut.

Tuntuu tarpeelliselta ja toimivalta muuttaa omaan asuntoon erittäin liikkuvan vaiheen jälkeen. Joustavaan elämäntyyliin totuttavan kiertolaiselämän jälkeen on hyvä hakea vakautta. Joogan ja meditaation kautta olen päässyt tietystä hätäisyydestä eroon käyttäytymistavoissani ja oppinut suunnittelemaan elämääni strategisemmin. Oman opiskeluluolan ja smoothiebaarilabran hankkiminen tukevat pitkällä aikavälillä asioita joita kohti haluan elämässäni edetä. Suuri inspiraatio pitkän aikavälin suunnitteluun uran rakentamisessa tuli erään maailman menestyneimmän kiinteistösijoittajan luennosta.

Köyhät ihmiset suunnittelevat elämäänsä päivä kerrallaan.
Rikkaat suunnittelevat vuosi kerrallaan.
Todella rikkaat suunnittelevat vähintään kymmenen vuotta kerrallaan.


Siis kyse on isosti ajattelun ulottamisesta myös ajalliseen perspektiiviin. Jos haluan olla kansainvälisesti tunnettu puhuja, ei se tarkoita, että minun välttämättä olisi tärkeintä alkaa heti luomaan kansainvälisiä suhteita. Voin ehkä ensin hankkia feimin kotimaassa, niin portit ulkomaille aukeavat myöhemmin luonnollisella tavalla. Yksinkertainen asia, mutta vaati minulle hetken kallon ja seinän välistä meditatiivista mittelöä oivaltaa. Pitkäikäisyyden suurimman idolini Peter Ragnarin (n.95v) protokollan tehdä omat tinktuuransa yhden, viiden ja viidenkymmenen vuoden tähtäimelle. Jos suunnittelee olevansa ja vaikuttavansa täällä pitkään, voi tavoitteiden asettelussakin käyttää hieman rauhallisempaa lähestymistapaa. Kun tulee tietoiseksi omasta potentiaalistaan, ei tarvitse enää hätiköidä.

Jatkan seuraavina päivinä pitkästä aikaa tiheällä julkaisutahdilla varastoon kirjoitetun materiaalin määrän ja oman rauhallisen työtilan haltuunoton seurauksena. Luvassa näkökulmia ja filosofiaani menestykseen johtavista mentaali- ja ravitsemusmalleista, kuvia luennoilta ja luonnosta sekä muutama video. Toivottavasti viihdyt tekstieni parissa ja saat koppeja oman elämäsi iloksi!

6 kommenttia:

  1. Jeh, innolla odotellaan lisää kirjoituksia!

    VastaaPoista
  2. Joo, haasteen mukaan susta ja ollista piti tulla huomattavasti lihadvoimaa saaneina kilpailunne perusteella.
    Ja superfoodien ansiosta, kun ovat kuulemma niin hevikamaa.

    No seurattuani skabaanne voin todeta:

    Sä jotain toivoa, mutta puheisiinnähden tulos 4
    Jotain odotettavissa.

    Posti on edelleen ihan keppi. puheisiin nähden - 45
    Ihan onneton rääpäle.

    VastaaPoista
  3. Oho!

    Ehkäpä kyse on ollut markkinoinnista?
    Jos haluaa vaikuttaa, ottaa selville mitä kansa haluaa ja antaa niille sitä. Pienin yhteinen nimittäjä.. you know the deal.

    Siinä vaiheessa kun asema on jo saavutettu, voi keskittyä olennaiseen eli niiden asiakkaiden/kavereiden palvelemiseen jotka jo arvostaa sitä sun juttua. Siinä vaiheessa sellasesta mikä oli tarpeellista tietyssä vaiheessa, tuleekin overheadia jonka voi jättää pois.

    Jos elämällä ei olisi muuta tarkoitusta kuin pullistelu & päteminen, olisi esim. lihaksilla itseisarvoa. Jos taas enemmän kiinnostaa opiskelu ja opettaminen, ja itseensä ja toisiin tutustuminen, haluaa pikemminkin poistaa niitä layereita siitä välistä.

    Nykyään nautin esim. tyttöjen kohtaamisesta ihan eri lailla kuin oikeastaan koskaan ennen. Juurikin koska siinä on vähemmän välissä. Mitenhän tän selittäis.. saatan olla ihan missä sattuu vaatteissa ja ilman lihaksia, ilman hajusteita, letti sekasin, ja nykyään useinmiten jopa ilman "steittiä" eli sitä sellasta "olotilan boostausta". Muistan kun vielä syksyllä näin yhtä tyttöä Ruohiksessa, ja ensin kävin kylmässä meressä uimassa, vetämässä kovat testo-spurtit ja olin aivan super olotiloissa ja onnistuin taatusti tekemään hyvän vaikutuksen ja olin ihan fiiliksissä. No, tänään hengasin jonkin aikaa saman tytön kanssa, ilman kummoisia vaatteita, lihaksia, fiilis-boostia tai edes varsinaista yritystä. Sain tapaamisesta irti paljon enemmän - juurikin koska sen sijaan että olisin pyrkinyt johonkin ulkoiseen päämäärään, fiilistelin kiinnostuneena ja jopa hieman huvittuneena itse tilannetta ja omassa mielessä ja kropassa herääviä tuntemuksia, reaktioita ja oivalluksia. Tällainen on jotenkin niin paljon antoisampaa, oikeastaan sanan joka merkityksessä. Plus, pätemisen sijaan pääsee puhumaan merkittävistä asoista (tai mistä ikinä haluaa puhua, tai sitten vaan olla hiljaa jos siltä tuntuu ja nautiskella jännitteestä ja kesästä), ja pääsee oppimaan koko tilanteesta ja toisten "gamesta" ja ylipäänsä huomaamaan ne toiset. En ole noissa kohtaamisissa mikään guru vielä kuten vaikkapa Pessi, mutta on kiva opetella, treenailla ja kokea - lähtasosta riippumatta. Ja sitten palata taas siihen omaan autuaaseen tilaan kirjottelemaan ja fiilistelemään kaikkea tapahtunutta ja valmistautumaan tulevaan - taas entistäkin viisaampana, onnellisempana ja jotenkin niin vapaana. Niin vapaana, että pärjää jopa kukkakeppinä <3 Tai siis, on vaan niin älyttömän siistiä ettei oikein sanat riitä. Ja huomenna vielä siistimpää, koska koko ajan oppii, kehittyy ja vapautuu entisestään. Ei tarvikaan rakentaa mitään muureja tai varmistuksia, vaan juurikin purkaa niitä. Ja jos beibet tykkää lihas-jätkistä, saa ne hengata niidenkin kanssa! Pääasia että kaikilla on kivaa ja jengi kehittyy ja pystyy oppimaan toisiltaan.

    VastaaPoista
  4. Ja tietty eniten tota fiilistä on muuttanut se, kun on kehittynyt omassa varsinaisessa gamessaan niin paljon. Mä luon nykyään ilman muuta suurimman osan valuestani, eli positiivisesta vaikutuksestani, kirjottelemalla netissä (ja esiintymällä muissakin medioissa), ja oon ihan blisseissä kun tiedän julkaisseeni taas jotain tosi vaikuttavaa ja tärkeää - joka tekee työtään ja vaikuttaa mun puolesta äärimmäisen positiivisesti suoraan ainakin satoihin, ja välillisesti ties vaikka koko yhteiskuntaan - ihan sama mitä siellä "offlinessa" sitten loppupäivänä tapahtuu, tai mitä mistäkin kohtaamisesta seuraa. Total outcome-independence - tulee sellanen ihan uudenlainen vapautuminen, kun eo oo enää varsinaista väliä miten mikäkin juttu menee, koska vahvan Second Selffin ansiosta jokatapauksessa kaikkein olennaisimmat asiat menee ihan sairaan hyvin - itseasiassa monin verroin paremmin kuin kymmenen vuotta sitten olisi juuri mitenkään ollut edes mahdollista. Tai siis, otetaan pois tuo "juuri" sana edellisestä lauseesta.

    Voi ottaa jännätkin kohtaamiset viihteenä - niin ironiselta kuin se kuulostaakin, ne palvelee nykyään about samaa tarkoitusta, mitä varten joskus kouluaikana pelasi jotain Baldur's Gatea. Ne on kehittävää viihdettä; eskapismia kaikkein tärkeimmästä, vaikuttavimmasta työstä - ja samalla huikeaa polttoainetta ja raakamateriaalia sille.

    Varsinainen vaikutus ja oppiläksyjen kiteyttäminen tapahtuu siellä omassa luolassa, hauskojen "pelisessioiden" välissä. I luv this game

    VastaaPoista
  5. Olihan Olli Postilta selitykset epäonnistumiselle.
    Jos joku mm. pullistelee tai pätee niin se olet sinä.
    Sinulla on ilmeisen huono omatunto.

    VastaaPoista