Superfoodeista villiruokaan

Jos tässä maailmassa haluaa muuttaa asioita, niin täytyy uskoa omaan tekemiseen. Viedä tunnetasolle ymmärrys omasta mielettömästä kapasiteetista. Oman linjan pitäminen kritiikkien keskellä vaatii oikeanlaista ajattelumallia. Minulle sitä edustaa hyvin kirja The Magic of thinking big "Set your goals high...then exceed them." Olen tosin vasta selannut sen, mutta jo kansitekstin näkeminen vie ajatteluani parempaan suuntaan.

Kritiikkien ja vallalla olevien väärinkäsitysten kanssa joutuu ongelmiin, jos kärsii köyhyysmentaliteetistä. Elämän köyhyys ja rikkaushan tulevat lähinnä siitä, että kuinka koemme itsemme. Kun ajattelemme köyhästi, tarkastelemme asioita todella pienessä mittakaavassa, niin ajallisesti kuin pinta-alallisestikin. Tärkeimpiä motiiveja toiminnassamme on muiden miellyttäminen ja seuraavasta päivästä selviäminen. Rikkaan miehen mindset eroaa muutamalla perustavalla tavalla. Kun köyhä tarkastelee elämää päivä kerrallaan, niin rikas tarkastelee vuosi kerrallaan. Todella rikas ehkä jopa kymmenen vuotta kerrallaan. Poverty mindsetissä pidetään lähiympäristö tyytyväisenä pysymällä ruodussa. Vauraassa ajattelussa nähdään oma iso päämäärä tärkeämpänä kuin yksittäisten ihmisten yksittäiset hetkelliset tuntemukset.

Suostun kuuntelemaan lähinnä positiivisia ja kehittäviä kommentteja. En sitten muita kuulekaan. Minun perspektiivistäni koko suklaata ja seksiä-kohu meni mukavasti. Sainpahan jälleen hämmästyttää muun muassa Tiimiakatemian valmentajia omalla stressittömyydelläni laajamittaiseen kritiikkiin ja asioita vääristeleviin toimittajiin. Yleisen toimintamallin mukaan hakisin kohta kouluterveydenhoitajalta lomaa stressistä kipeytyneen pääni hoitamiseksi. Mulle tämä kaikki on ollut vain jännittävää seikkailua.

Superfoodien ilosanoman levittäjien keskuudessa osa on närkästynyt Shasan tavoista tehdä asioita, kun emme ota asioita vakavasti ja keskity pelkästään terveelliseen ravintoon. Ollaan käyty leikkisiksi. Olen tietysti joutunut pohtimaan, että mistä tämä tarve aiheuttaa hämmennystä ennennäkemättömillä toimintatavoilla kumpuaa. Kun sytyin superfood ilmiöstä ja aloin selittää tehdasruoan pahuudesta läheisilleni, kohtasin tietysti vastustusta. Se vastustus sai minut syttymään entistä kovempaan liekitykseen asian puolesta. Imin siis energiaa vastavoimastani. Ehkä siinä on malli mitä edelleen haluan ylläpitää. Kun ympäristössäni esiintyy vastustusta, niin koen sen voimavaraksi ja selkeäksi indikaattoriksi sille, että olen tekemässä merkittäviä asioita. Ehkä on hyvä saada jatkuvasti pieniä ärsykkeitä ympäristöstään pitääkseen ajattelun sopivissa mittasuhteissa.

Myönnettäköön että A2 ohjelman seurauksena superfood sanan brändiarvo on kärsinyt tai siihen ei ainakaan suhtauduta enää niin vakavasti. Sehän on muutenkin jo aika kulahtanut markkinointitermi. Kunhan saadaan Shasan tallin uusin rekrytoini eli villiyrttispecialisti aloittamaan työnsä niin saadaan ravintolan painotus ajankohtaisiin wild foodeihin. Wild food on tämän kesän juttu. Mieluummin kuin superfoodista puhumme puhtaasta, laadukkaasta ja villistä ruoasta. Niissä ei ole torjunta-ainejäämiä kuten joissain Cittarin rikkisulfaattipäällysteisissä gojimarjoissa (joita jotkut ilmeisesti superfoodina pitävät), vaan tervehdyttäviä bakteereja ja pieneliöitä. Hygieniahysteria on tehokasta allergioiden aiheuttamiseen ja oikein hyvää bisnestä. Minä suosittelen luonnollisempaa suhtautumista elämään. Ehkä muutan kesäksi vielä telttaan Nuuskamuikkusmaisesti ja opettelen ja jaan tietoa oikeasti tervehdyttävistä asioista omassa elinympäristössämme.