Tiimiakatemian perustaja Johannes Partanen nimitettiin juuri presidentin toimesta Opetusneuvokseksi. Valtionkin on pakko lopulta antaa tunnustusta yhdelle Suomen kovimmista ihmisten havahduttajista.
Partanen perusti 18 vuotta sitten koulun, jossa ei ole opettajia, opetusta, pulpetteja eikä hierarkiaa. Hän on taistellut oppimaan oppimisen laitoksen puolesta byrokraattisen järjestelmän sisällä. Vähitellen myös virkamiehet on pakotettu antamaan arvostusta Partaselle. Yliopiston yrittäjyyden opiskelijat pelotellaan yrittämisen vaaroilla ja heistä alle 10% ryhtyy yrittäjäksi. Tiimiakatemiasta valmistuneista puolet jatkaa suoraan yrittäjinä. Kumpi on valtiolle hyödyllisempää??
Opetusjärjestelmän vinksahtaneisuus on yhtä ilmiselvää kuin lääketeollisuuden. Siis useimmille liian ilmiselvää huomattavaksi. Jos alat väittää, että lääkeyhtiöiden bisnes perustuu ihmisten sairaana pitämiseen, sinut helposti leimataan salaliittoteoreetikoksi. Saman haasteen kanssa Partanen on taistellut koko Tiimiakatemian olemassaolon ajan. Koulussa opimme olemaan kyseenalaistamatta mitä opettaja sanoo ja tankkaamaan päähämme vanhaa tietoa. Opimme yhdeksän vuoden putkessa tekemään niin kuin käsketään. Peruskoulun ansiosta kasvamme hyviksi tehdastyöläisiksi koneellistuneeseen maailmaan.
Kuinka siis Tiimiakatemia toimii ja miksi se on ylivoimainen?
Tiimiakatemiassa opettelemme yrittäjyyttä. Viime vuonna teimme samalla 1,6 miljoonaa euroa liikevaihtoa. Missään ei opi bisnestä yhtä hyvin kuin tehdessä sitä ja mastermindatessa muiden kanssa sen kehittämisestä. Meidän ei tarvitse käydä yhtään talousteorian tuntia, koska talousasiat on oikeasti naurettavan helppoja. Enemmän rahaa sisään kuin sitä menee pihalle ja toiminta on kannattavaa. Jos pitää tehdä jotain monimutkaisia ratkaisuja, niin laajasta asiakasverkostosta löytyy varmasti osaamista sen hoitamiseen.
Ainoita pakkoja Tiimiakatemiassa on kirjojen lukupakko. Joudumme lukemaan vapaavalintaisia henkisen kasvun, johtajuuden ja markkinoinnin kirjoja tai mitä ikinä huvittaa omien tarpeidemme mukaan. Opiskelemme tarpeeseen, emme varastoon. Tentit on korvattu kirjaesseillä.
Minä liekitän Suomea foodeille kiitos Partasen. Ilman häntä istuisin opiskelemassa taloustieteitä jossain luentosalissa, koettaisin olla hyvä futaaja ja örveltäisin tilaisuuden tullen haalareissa. Nyt opiskelen blogatessani, pitäessäni valmennuksia ja muuttaessani tätä yhteiskuntaa haluamaani suuntaan.
Partanen selvittää kuinka päiväkodista asti meidät opetetaan potalle silloin kun käsketään
Vaikka koulumme on täysin ylivoimainen, niin hakijamäärissä olemme yhtä huonoja kuin muutkin laitokset. Syynä samalla tavalla hoidettu rekrytoinnin nimellä kulkeva umpilaimea markkinointi. Pyrin kantamaan oman korteni kekoon muuttaakseni tätä retuperällä olevaa kulttuuria.
Jos koet Suomen vanhanaikaisen koulujärjestelmän muuttamisen tärkeäksi, voit tukea Tiimiakatemiaa ja Partasta järjestelmän muuttamisessa. Jaa tämä juttu Facebookissa tai levitä muuten tietoa koulustamme korkeakouluopiskelua harkitseville ystävillesi. Jos olet itse kiinnostunut, niin tule käymään ja pyydä ensimmäistä vastaan tulevaa yrittäjää esittelemään paikkaa.
Tiimityö ja johtamistaitojen oppiminen käy hieman eri vauhdilla raikkaassa ilmassa ja hyvässä tunnelmassa kuin tympeässä luentosalissa. Oppimisesta ei vastaa ankea proffa vaan oppijat itse.
Vertaa huviksesi kumpi näyttää hauskemmalta yliopisto vai Tiimiakatemia.
Yhden yliopistosta valmistuneen koulutus maksaa kymmeniä ellei satojatuhansia. Tiimiakatemia tuottaa enemmän verotuloja, kuin sen pyörittämiseen menee rahaa. Got to love TA
Kiitos Johannes!
Pelkkää asiaa :)
VastaaPoistaMainiota tekstiä kerrassan!
VastaaPoistaAsiallinen postaus!
VastaaPoistaMeidän täytyy muuttaa monia yhteiskunnallisia rakenteita hyvinvoinnin ja elämänlaadun kasvattamiseksi. Muutoksen kohtaavat väistämättä myös koulut, valtion byrokratiset virastot ja yritykset.
Tiimiakatemia on loistava esimerkki rohkeasta uudistusmielisyydestä. Koulutus on tarvelähtöistä ja käytännönläheistä - ja kappas! Loistavia tuloksia syntyy kuin itsestään!
Täytyy kuitenkin muistuttaa, että on yliopistoillakin roolinsa. Teoriatieto ja tutkimus ovat tärkeitä asioita. Yliopistot eivät varmasti synnytä yhtä rohkeita ja kokeneita yrittäjiä kuin TA, mutta toisaalta TA ei luo yhtä hyviä talouden ja yrittäjyyden tutkijoita kuin yliopistot.
Ei ole olemassa yhtä totuutta.
Tiimiakatemia on loistava paikka.
Onnea ja menestystä yhtäläisesti Tiimiakatemialle, Partaselle ja Pessille!
Hyvää tekstiä Pessi! Onnee Partaselle ja tsemppiä arjen kaarteisiin kaikille Tiimiakatemialaisille :)
VastaaPoistaKiitos kaikesta palautteesta ja Sharetuksesta! Näin saadaan hyvää asiaa leviämään.
VastaaPoistaMikko olen samaa mieltä, että yhteiskunnallisia rakenteita täytyy muuttaa. Olen yrittäjyyttä tutkivien yliopistolaisten suhteen hyvin skeptinen. Itsekin yrittäjänä olen saanut vastailla heidän erilaisiin tutkimuksiinsa monivalintalomakkeilla, joista tehdään koontia ja päätelmiä joskus puolen vuoden päästä.
Ei mahdu mun kaaliin, että yrittäjämindsetillä varustamaton valtion leipäpappi voisi tehdä kovin arvokasta yrittäjyystutkimusta. Pidän muutenkin tieteellistä järjestelmää hitaana ja kankeana, millä selittää tämäkin karski mielipide.
Puhutko nyt markkinoinnista, yrittäjyydestä vai tieteestä yleensä? Kyllä yrittäjyyden opiskelun oikeasta paikasta voi puhua ilman että tarvii tehdä itsensä tyhmäksi yliopistolaisten silmissä haukkumalla hatarin perustein koko yliopistoa ;)
VastaaPoistaAina kun on tarve mollata muita (Esim. ankea proffa? Kuinka monta proffaa tunnet kun itse opiskelen innostavien ja asiantuntevien kanssa?), tulee mieleen että mitähän puutetta omassa argumentaatiossa kirjoittaja yrittää korvata tällaisilla ylilyönneillä.
Ainut hyvin tuntemani professori on esittänyt raskaimmat yliopistoa kritisoivat perustelut, mitä olen kuullut. Varmasti yliopistossa on hyviä luentoja ja luennoitsijoita. Itse teoreettinen ja käytännöstä kaukana oleva järjestelmä on suuri ongelma.
VastaaPoistaYritän välttää lukijoiden karkoittamista tekemällä pitkiä perusteluja jokaiseen väitteeseeni. Kärjistykset herättää ajatuksia.
hyvä sinä!
VastaaPoistakas näin se tehdään, osui ja upposi yhteen "huuhaa höyrypäähän":). tosin asia ja taho ei ole minulle täysin uusi. tekee mieli kysyä, että missä minun pitää asua? jyväskylässä? en oikeasti malta jäädä odottamaan täältä vastausta. ehkä kuitenkin joku muu maltaa;). paras hakea se tiimiakatemian puolelta itse. kiitos kuitenkin postauksesta!
en vaan tiedä ehdinkö/maltanko "omissa liekeissäni" edes tiimiakatemian papereita ja tietoja hakemaan/tutkimaan, käyn nyt kuitenkin kurkkamassa. se olisi kuitenkin todennäköisesti juuri minulle oikea vaihtoehto ja saisin ainakin osittain mitä haluan ja tarvitsen. haluan sen kyllä kokonaan! inhoan "teko-opiskelua" ja sitä että pitää opiskella jotain, mitä juuri silloin ei tarvitse. ei se silloin tule tarpeeseen eikä uppoa kunnolla. en kyllä tiedä maltanko pysyä edes tiimiakatemian vauhdissa vaikka se hyväksi olisikin...tai pysyykö tiimiakatemia minun vaudissani vai miten se nyt meni?
jatkuu toisaalla:)
Kyllä yliopistolla osataan kritisoida ja sehän on tärkeää että osaa olla kriittinen myös omalle instituutiolleen. Uutta hallintosysteemiä (jossa yliopistoa irrotetaan siitä pahasta valtiosta mutta joka näyttä menevän ihan pieleen) varsinkin kritisoidaan roimasti ja syystä.
VastaaPoistaMutta, kuka perustaa sanomansa yhden proffan sanomisiin? Itsellä on parikin kokemusta siitä, miten tiimiakatemialaiset ovat kauniista puheista huolimatta olleet kädettömiä kun on pitänyt jotain oikeasti tehdä tai tietää, mutta en ole silti leimaamassa koko lafkaa peenpuhujien kerhoksi. Siksi koska epäilyttää, olenkohan sittenkään saanut kokonaiskuvaa asiasta *vink vink* ;)
Tiimiakatemialla aloitetaan heti käytännön projektit ja alkuvaiheessa se helposti on lievää sähellystä. Siitä opitaan ja taso nousee kovaa vauhtia. Toki tännekin päätyy ihmisiä, jotka eivät ryhdy nostamaan tasoaan. Tiimiyritykset voivat erottaa jäseniään, jotka eivät sitoudu yhteisiin pelisääntöihin.
VastaaPoista"Mutta, kuka perustaa sanomansa yhden proffan sanomisiin?" Vitsikäs kärjistys. Olenko jossain vaiheessa sanonut niin?? Pitääkö mun luetella kaikki lähteet mistä opin asioita täällä koko ajan?
Tule käymään Shasalla niin jatketaan keskustelua
Kyllä minä olen akatemialaisena sitä mieltä, että yliopisto on erittäin tarpeellinen. Monet teoriat mitä sovellamme akatemialla käytäntöön ois jääneet syntymättä ilman yliopiston kaltaista paikkaa. Tutkimuksen teon ja kriittisen ajattelun näkökulmasta yliopisto on vertaansa vailla.
VastaaPoistaKun sitä tutkimusta on sitten tehty, niin meillä on tiimiakatemialaisina etuoikeus viedä se suoraan käytäntöön. Voimme ottaa jonkun toisen ihmisen elämäntyön ja tehdä sillä fyffeä välittömästi. Ei meitä kiinnosta tarkat tutkimusmetodit ja miten tulokseen on päädytty. Tai minua ei ainakaan kiinnosta, kiinnostaa lähinnä vain se, että miten tätä voi soveltaa käytännössä.
Pahimpia ongelmia yliopistolla on varmaan jäykkä byrokratia ja tutkijat joiden on "pakko" luennoida vaikkei se kiinnosta yhtään. Myöskään tämä uusi uudistus, joka raiskaa humanististen alojen rahoituksen todella pahasti, ei varmastikkaan palvele tieteen tekemistä tulevaisuudessa.
Minusta molemmat ovat erittäin tarpeellisia ja molemmat laitokset voivat oppia jotain toisiltaan.
Mielestäni peruskoulujärjestelmän kritisointi on melko turhaa. Järjestelmä antaa hyvät tiedot ja edellytykset kriittiselle opiskelulle jatkossa. Mielestäni sen päätarkoitus ei olekaan vielä mikään kriittisen ajattelun kehittäminen, ei seiskaluokkalaisen tarvitse vielä olla siinä vaiheessa, että hän osaisi kyseenalaistaa historian opettajan tiedonlähteen. Se kehittyy vasta myöhemmin, varsinkin yliopistossa, mutta varmaan myös tiimiakatemiassa.
VastaaPoistaSiinä asiassa olen samaa mieltä, että yliopisto voisi ottaa mallia tiimiakatemian opiskelumetodeista ja tuoda sieltä elementtejä mukaan opetukseen. Yliopisto on liikaa yksin puurtamista kirjojen äärellä ja liian vähän osallistavaa tiimityötä. Molempia kuitenkin tarvitaan. Tässä tullankin tutkimuksen ja opetuksen väliseen suhteeseen yliopistossa. Molempien pitäisi olla huipputasoa, opetus ei ainakaan onnistu olemaan hyvää joka kerta.
Kuten edellä on jo mainittu, yliopisto on korvaamaton tiedon tuottaja, ja esim. tiimiakatemia voi hyödyntää sitä käytännössä. Eikä siinä ole mitään vikaa. Mutta väitän, että Tiimiakatemiaa ei esimerkiksi olisi olemassa ilman yliopistoa. Ihmisiä on erilaisia, oli ne sitten käytännön miehiä, teorian tyyppejä, yrittäjiä tai tutkijoita, kokonaisuuden hallitsevia tai liukuhihnan äxiisejä. Kaikkia tarvitaan ja ne tukee tätä suurta koneistoa nimeltä yhteiskunta.
Siinä olet väärässä, että yliopistokoulutus olisi ikään kuin valtion hyväntekeväisyyttä kansalaisille, jossa se kuluttaa rahaa, jotta ihmiset sivistyisivät. Jos käännetään asia yrittäjien kielelle, valtiohan tekee koko ajan bisnestä. Ja pitää koulutusta nimenomaan sijoituksena tulevaisuutta ajatellen. Korkeakoulutettu tuottaa valtiolle pitkässä juoksussa aina enemmän kuin ottaa pois. Tulokset eivät vaan näy heti seuraavana vuonna. Koulutus ja sosiaalinen pääoma tukevat aina kansantaloutta. Kyse on vaan sen kohdentamisesta ja laadun parantamisesta. Hyvää keskustelua täällä.
Good times!
-L
""Mutta, kuka perustaa sanomansa yhden proffan sanomisiin?" Vitsikäs kärjistys. Olenko jossain vaiheessa sanonut niin?? Pitääkö mun luetella kaikki lähteet mistä opin asioita täällä koko ajan?"
VastaaPoistaElähän nyt revi pelihousujasi ;) Pahoittelut väärinymmärryksestä, mutta sisältösi tältä osin kuulostaa siltä, että hirveästi ei ole perehdytty - ei ainakaan niin että ensin olisi selvitetty ja sitten muodostettu mielipide. Toki luettelet ihan mitä haluat ja lukijat tekevät päätelmänsä - ihan mitkä haluavat :)
Morjes Pessi! Ja muut blogin lukijat!
VastaaPoistaPerehdyin nyt ensimmäistä kertaa blogiin ja yllätyin positiivisesti sisällöstä sekä kommenttien määrästä.
Itse opiskelin yliopistossa taloutta ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Osa professoreista oli erittäin päteviä, motivoituneita ja inspiroivia, osa taas lähinnä odotteli norsunluutornissaan eläkepäiviä.. Mutta niin se vaan taitaa olla joka alalla, että porukkaa löytyy laidasta laitaan. Talouden kurssit tuntuivat jakavan opiskelijoita, vaikutti siltä että toinen puoli ei ymmärtänyt asioita juuri ollenkaan ja toinen puoli piti niitä itsestäänselvyyksinä.
Itse koen oppivani paremmin tekemällä kuin lukemalla. Eri ihmiset oppivat eri tavoin ja onkin tärkeää, että on erilaisia mahdollisuuksia oppimiseen. Tiimiakatemiasta kuulen ensimmäistä kertaa ja kuulostaa oikein hyvältä vaihtoehdolta perinteiselle koulutukselle.
Itse pidän erittäin tärkeänä juuri kyseenalaistamisen taitoa ja toivoisin, että sitä opetettaisiin myös peruskoulussa enemmän. Yläasteella ja lukiossa sekä ammattikoulussa voisi olla enemmän psykologiaa ja filosofiaa. Näissä aineissa painotus on enemmän pohtimisessa, muistamisen tai yhden oikean ratkaisun etsimisen sijasta. Kokeiden arvosteluperusteiden tulisi mielestäni olla asioiden soveltamista mittaavia.
Tiedon ja osaamisen välillä on iso ero ja mielestäni koulutusjärjestelmän painotus on liikaa muistikyvyn harjaannuttamisessa. Kärjistetysti koululainen lukee kirjan, opettelee asiat ulkoa ja kaataa tiedon koepaperille.
Toki kyseenalaistamisen opettaminen on paljon kiinni myös opettajasta, sillä silloin hän joutuu laittamaan oman ammattitaitonsa peliin tunnustamalla, ettei tiedäkään johonkin asiaan oikeaa vastausta.
Kiitos hyvästä kommentista Antti! Talouden opiskelu ennen yrittäjäksi ryhtymistä on toimiva vaihtoehto. Vielä kovempi on, jos yhdistää nämä ja laittaa asioita tapahtumaan jo opiskelun aikana. Opituista asioista on erilailla hyötyä, kun niitä pääsee toteuttamaan käytännössä. Tietysti myös blogaaminen oppimistaan asioista on hyvä tapa nostaa taitotasoaan. Study, teach, do.
VastaaPoistaPeruskouluissa olisi hyvä siirtyä ulkoaopettelemisen harjoittelemisesta yhä enemmän opiskelutekniikoiden harjoitteluun. Opimme koulussa lukemaan hitaasti ja omaksumme käsityksen, että oppiminen on hidasta.
Filosofia on toki kova juttu. Ennen kaikkea jos voimavarat laitetaan oman ajattelun kehittämiseen.
Mielenkiintoista keskustelua ja näkökulmia.
VastaaPoistaItse olen käynyt Tiimiakatemian ja siirtynyt jo työelämään ja opiskelemaan lisää. Tiedän paikan metodit ja ideologian enkä voi täysin allekirjoittaa sitä väitettä, että Tiimiakatemia on opetuksen suhteen kingi.
Paikassa on paljon hyvää, paljon sellaista mikä olisi varmasti hyödyllistä viedä jo lukioihin tai muihin korkeakouluihin. Dialogin kautta opittava toisten huomioon ottaminen, muiden näkökulmien kuunteleminen ja yhdessä ääneen ajattelu ovat kaikki erinomaisia taitoja työelämän kannalta. Myös työnteon asenne, vaikka toimisi toisenkin palveluksessa ovat erinomaisia eväitä mitä Tiimiakatemialla saa. En myöskään kiellä kirjojen lukemisen etua ja sitä, että Tiimiakatemian läpikäynyt osaa varmasti ohjata omaa oppimistaan ja asettaa itselleen tavoitteita jatkossakin.
Itse kuitenkin koen, että Tiimiakatemiassa on tällä hetkellä liian vähän pätevää oppilaiden/yrittäjien ohjausta ja substanssiosaamista valmentajien tai opiskelijoiden osalta. Isojakaan projekteja ei valvota kunnolla, mikä toisaalta on akatemian ideologian mukaista (vastuu yrittäjällä itsellään). Mutta Tiimiakatemia on kuitenkin vielä KOULU ja sen läpikäyneet voisivat isommissa tulevaisuuden bisneksissään välttää isommat virheet sen kautta, että jo akatemia-aikaisia projekteja seurattaisiin tarkemmin.
Henk.kohtaisesti koen, että tarvitsin vielä Tiimiakatemian jälkeen lisää sitä kuuluisaa substanssiosaamista, että pystyn vastaamaan työelämän vaatimuksiin. Siellä ei nimittäin ihan sillä pelkällä asenteella ja verkostolla pärjää, vaan kyllä siellä odotetaan, että korkeakoulun käynyt osaa hoitaa sellaisia asioita, joista väitän aika monen akatemialaisen vielä valmistumisenkin jälkeen olevan pihalla.
Jos osaa ajatella koko Tiimiakatemian ajan omaa tulevaisuuttaan ja osaa hakeutua jatkuvasti sellaisiin projekteihin, joissa se oma ammattiosaaminen kasvaa, niin hieno homma! Mutta kyllä Tiimiakatemialla (ihan omin silmin nähtynä ja itsekin koettuna) jokainen ei voi koko ajan olla mukana oppimisprojektiessa. Näin ollen aikaa saattaa mennä aika paljon myös pelkkään hengailuun ja peukaloiden pyörittelyyn.
En siis edelleenkään kiellä sitä, etteikö Tiimiakatemia olisi ansainnut paikkaansa ammattikorkeakoulujen joukossa, mutta se että siitä pyritään tekemään jotain koulutuksen pelastajaa menee hieman liian pitkälle.
Yliopistoilla ja muilla perinteisillä tavoilla opiskeltavilla aloilla on samanarvoinen asema Suomen koulutuskentässä ja molemmilla tahoilla olisi opittavaa toisiltaan.
Ilman tutkimusta ja yliopistoa ei olisi kattavia teorioita ja joiden pohjalta on luotu loistavia toimintamalleja yritysmaailmaan. Senget ja Nonakat ovat juuri näitä yliopistohörhöjä. Jos tutkit YPK:ta niin huomaat, että monet asiat pohjautuvat tieteelliseen tutkimuseen.
VastaaPoistaMutta itse asiaan:
Onnea Partaselle ja Tiimiakatemialle! Partanen on todellakin maininnan ansainnut!
"Henk.kohtaisesti koen, että tarvitsin vielä Tiimiakatemian jälkeen lisää sitä kuuluisaa substanssiosaamista, että pystyn vastaamaan työelämän vaatimuksiin. Siellä ei nimittäin ihan sillä pelkällä asenteella ja verkostolla pärjää."
VastaaPoistaTiimiakatemialaisista ei ehkä tule parhaita työntekijöitä. Tarkoitus onkin kannustaa ihmisiä yrittäjyyteen. Yrittäjänä koen, että kaikki puutteeni korjaan helpoiten
A) laajasta verkostostani löytyvien erikoisosaajien
tai
B) Tiimiakatemiassa oppimieni nopean oppimisen taitojeni avulla.
Osa valmistuu peukalo keskellä kämmentä, koska ei ole uskaltanut tehdä tarpeeksi suuria asioita akatemian aikana. Tiimiakatemiassa ei oikeasti ole kyse mistään projekteista vaan bisneksen rakentamisesta. Ne ihmiset, jotka eivät tätä tajua vaan pyörivät tutkinto mielessä toimistolla pitäisi saada mukaan meininkiin tai vaihtamaan maisemaa. Jos ei halua rakentaa bisnestä vaan haluaa olla hyvä työntekijä, niin perinteiset koulut voi olla parempi juttu. En tosin usko tähänkään, koska yrityksen arvo on kiinni työntekijöiden osaamisesta enkä usko teoriaopinnoilla saavutettavan sitä parhaiten.
Pyrin blogauksillani myös edesauttamaan sopivien ihmisten hakeutumista Tiimiakatemialle. Mitä kovempaa jengiä saadaan sisään, sitä paremmaksi lafkan taso saadaan nousemaan. Kontrollia lisäämällä saadaan vain entistä ankeampaa meininkiä aikaan.
Nykypäivän bisnestä tehdään personal brandilla, mihin toivoisin myös Tiimiakatemialaisten ymmärtävän entistä enemmän panostavan. Esimerkkinä tänään Shasalla suoritettu osakeanti, johon hankimme päivässä 10 haluamaamme sijoittajaa ilman yhtäkään liiketoimintasuunnitelmaa tai tapaamista. Samalla arvopohjalla toimivat ihmiset ymmärtää pelin hengen ja haluaa lähteä mukaan liiketoimintaan, kun näkee millä vauhdilla me ihmisinä kasvetaan.
Jos valmistuit Tiimiakatemialta mindsetillä "se on VAIN koulu", et todennäköisesti ole saanut irti paljon mitään. Parhaiten virheet välttää tulevaisuudessa nimenomaan, jos on tehnyt niitä paljon jo varhaisessa vaiheessa. Virheidenvälttely mentaliteetillä yrittäjänä on kusessa. Keskityn mieluummin menestymisen maksimointiin.
Olisihan se ihme, jos yliopistossa ei oltaisi saatu hyödyllisiä asioita aikaan, kun miettii kuinka moni menestyvä ihminen sen on käynyt. Se ei välttämättä kerro koulutusjärjestelmän toimivuudesta.
VastaaPoistaIn the land of the blind one eyed man is the king!
Vähän ihmeissäni seuraan nousevan sukupolven otteita ja etenkin sitä, kuinka epätoivoisesti koetetaan nostaa omaa statusta vain mollaamalla muita, esim Suomen koulujärjestelmää. Jos nuorukainen haluaa muuksikin, kuin suttuisten youtube-videoiden tähdeksi, niin ensin kannattaa näyttää, että siellä eväsrepussa on eväitä. On helppoa kertoa, että siellä on eväitä, vaikka siellä ei olisi. Sitten jos eväitä on, on helppo paukutella henkseleitä ja kertoa oma tarinansa, sekä se, kuinka siitä voi kuka tahansa oppia ottaa.
VastaaPoistaOma tekeminen on paras näyte siitä, että tietää mistä puhuu, eikä se omakaan menestys tarkoita sitä, että toinen tapa on huono. Se tarkoittaa sitä, että oma tapa on hyvä ainakin silloin kun minä itse sen teen.
Mehun myyminen jonkin kerrostalon alakerrassa ei ole vielä sellainen meriitti, että sillä olisin Suomen yliopistojärjestelmää romuttamassa, vaikkakin yrittäminen tietenkin on hienoa ja arvostettavaa sinänsä.
Täytyy muistaa, että tämä Tiimiakatemia on Suomen ankean, byrokraattisen, vinksahtaneen ja ahdasmielisen koulujärjestelmän tuote ja toimii sen sisällä. Se on aivan virallinen osa Jyväskylän ammattikorkeakoulua ja on sen yrittäjyyden yksikkö ja oliko vieläpä nimetty huippuyksiköksi.
Lisäksi täytyy muistaa, että Johannes Partanen on tämän ankean, byrokraattisen, sekä vinksahtaneen Suomen valtion koulujärjestelmän tuote, eli on siitä jotakin hyötyä ollut, kaikessa vinksahtaneisuudessaan ja ankeudessaankin.
Hän on käynyt kauppakorkean ja valmistunut ekonomiksi 1972 ja kauppatieteiden maisteriksi 1975 jne. Ei hän mistään Marsista ole tänne liidähtänyt.
Hänellä on varaa kritisoida, sillä hän on todellakin asiantuntija. Eikä hän kritisoi vain kritisoimisen ilosta taikka siksi, että on kiva kritisoida kaikkea nk. "virallista", koska sillä saa samoin ajattelevia kavereita ja sitten on kivaa kritisoida laumassa.
Tiedetoimittaja Marko Hamilo puhuu tästä asiantuntijavihasta blogissaan, joka kannattaa lukea ja sisäistää lukemansa.
http://www.tiede.fi/blog/2010/12/02/auktoriteettiuskosta-asiantuntijavihaan
Muuten voi käydä niin, että päätyy niiden suttuisten youtube-videoiden isännäksi, eikä tilanne muutu sillä, että suoltaa videoita koko ajan enemmän ja enemmän.
Lainaus blogista:
"Tieteen suurimmat sankaritarinat ovat näitä kopernikuksia, galileoita ja darwineja, jotka uskalsivat asettua aikansa auktoriteetteja vastaan. Mutta mitä tarkemmin perehtyy tieteen suurien vallankumouksellisten elämäkertoihin, sitä selvemmäksi käy, ettei useimmilla heistä ollut lainkaan vallankumouksellista mielenlaatua. He halusivat tietää, eivät kumota. Kumouksellisuus tuli sivutuotteena tieteellisen menetelmän noudattamisesta."
Tiimiakatemia on hieno juttu. Mutta miten minusta tuntuu, että osa sen käyneistä on kuin aivopesty tähän "uskontoon". Kannattaa olla avarakatseisempi ja huomata, että kaikilla kouluilla ja instituutioilla on omat hyvät puolensa. Ihmetyttää tämä fundamentalismi asian suhteen.
VastaaPoistaKiitos palautteestasi anonyymi!
VastaaPoistaOletan, että pidät itseäni skeptikkona, ehkä olet jopa Skepsis ry:n jäsen?
Jos osuin oikeaan koen saaneeni jotain aikaan, kun saan teikäläisiä vaivautumaan kritisoimaan blogauksiani. Sivistyneiden ihmisten kriittisiä kommentteja on opettavaista lukea.
Nyt heitän oman ajatteluni tuomia kuvitelmia skeptikoista. Oikeasti toivottekin minun jatkavan näitä viisastelujani ilman riittävää pätevyyttä, jotta voitte tulla tänne väheksymään pätevyyttäni. Saamani kuvan mukaan keskitytte kritisoimaan niitä jotka pyrkivät viemään maailmaa johonkin suuntaan ja varoitteletta minun kaltaisiani toiminnallisia ihmisiä huutelemasta liikoja, koska on aina vaara, että olen väärässä.
Mun konseptiin kuuluu oppia ja opettaa asioita, jotka mielestäni vievät maailmaa parempaan suuntaan. En pyri kritisoimaan ketään pelkän kritisoinnin vuoksi, vaan pyrin herättämään ajatuksia ja tuon esille asioita, jotka mulla toimii.
En tiedä oikeaa vastausta siihen, että mikä on maailman paras koulujärjestelmä. (Mutta sentään tiedän, etten tiedä.) Tiedän, että Tiimiakatemia on kova juttu ja aion kertoa siitä muillekin kuin kavereilleni kerrostalon alakerran yhdistyskokouksessa.
Tässä on jo pariin otteeseen ollut esillä tämä substanssiosaaminen. En epäile etteikö tässä tiimiakatemiassa jne olisi varmasti tässä yrittämispuolessa suuria vahvuuksia.Itse olen juuri valmistumassa tällaisesta pahamaineisesta yliopistosta,ja myönnän että kaupallinen puoli on vähän puolivillaisissa kantimissa, ei tosin olemattomissa. Se mitä minulla on, on vankka osaaminen alani ydinasiasta, voisipa jopa sanoa että asiantuntijuus. Tai ainakin vankka pohja sellaiseksi kehittyä. Myöskin tuleva työnantajani tuntui tätä arvostavan vastuullisella työtehtävällä sekä asiallisella korvauksella.
VastaaPoistaKysymykseni onkin, kun tätä blastausta lukee erilaisten youtube-videoiden ja sinänsä varmasti ihan pätevien koulutusten jne ylivoimaisuudesta, niin mitä se substanssiosaaminen siellä on?
On ihan kiistaton fakta että suuri osa tehtävistä vaatii ihan aikuisten oikeasti vähän tylsänkin teorian lukemista, sovellettavat asiat, työkalut ja tekniikat joku suunnittelee jne. Teidän bisnes vaikuttaa toimivalta jutulta, ja siihen varmasti tiimiakatemiasta saa hyvät eväät. Enpä kuitenkaan suoraan sanoen haluaisi että esimerkiksi ajamani auto tai asumani talo olisi youtube-oppien tai joidenkin nostatuspalaverien opein suunniteltu :)
Miten Pessi suhtaudut tällaiseen näkökulmaan, Posti ei ota näihin kantaa, sinä vaikutat kykenevämmältä dialogiin.
Dialogitaitoja Tiimiakatemialla harjoitellaan päivästä toiseen siitä kyvykkyys :) Uskoisin talonrakennustaitojen kehittyvän parhaiten yhdistämällä teoriaa ja käytäntöä. Mun bisnekseen kuuluu tosiaan tuo tylsyyden minimointi, mitä ei välttämättä rakennusalan tekijäpuolella helposti viedä yhtä pitkälle.
VastaaPoistaMeiltä valmistuneiden erikoisosaamiset vaihtelee sen mukaan mihin ihmiset haluaa keskittyä. Aion vuoden päästä valmistuessani olla ainakin taitava markkinoija, myyjä, valmentaja ja sijoittaja.
Ollikin on kyvykäs dialogiin, joskin tietyissä tilanteissa haluton.
Täällähän on tosi hyvää settiä! :)
VastaaPoistaMun kuva Tiimiakatemiasta ja Pessistä ja Ollista ja muistakin, jotka Shasaan just nyt liittyy on niin vahvasti positiivisen puolella, että en jaksa lähteä kritisoimaan. Kritiikille on paikkansa, mutta nyt Shasan meininki on lähteä foodittamaan Suomea! Se on kovaa duunia, joka vaatii paljon ahteria ja vähän jopa sitä kiisteltyä substanssiosaamista.
Me sijoittajat uskotaan, että Shasassa on oikea tiimi kasassa ihan kunnon näyttöihin, selkeän rahamääräisen liiketuloksen kasvuun kuukausittain, uusia smootiloita pystyyn kvartaaleittain, rapeat osingot kerran vuodessa. Nyt on tekemisen aika :)
Oikeastaan tässä fiilistelyssä voisi nähdä yhtymäkohdan Weberin teoriaan modernin rationaalisen yhteiskunnan luonteesta: byrokratian rautahäkin voi murtaa vain karismaattinen johtaja, tai paskan koululaitoksen rautahäkin voi murtaa karismaattinen superopettaja. Minusta emansipoivan opetuksen pitäisi kuitenkin perustua valtasuhteiden kyseenalaistamiseen, ja kaikki fiilistely vaikuttaa enemmänkin juuri siltä että toi jäbä on nimenomaan karismaattisnen johtaja, ei mikään freire-tyyppinen pedagogi.
VastaaPoistaJa kömpelö Weber-viittaus ennen kaikkea alleviivaa, että mitä hyviä puolia tiimiaketemiaan liittyykään niin talousteorian pänttääminen tarjoaa yhteiskunnallista näkemystä, jonka arvoa ei pitäisi väheksyä.
Yliopisto-opiskelun kritisointi on toki ihan paikallaan: tasoltaan hyvin vaihtelevat massaluennot ja kirjatentit ovat karua arkea yliopistolla.
Korkeakoulutuksen luonteesta ja tulevaisuudesta toki kuuluu kriittisiä ääniä myös yliopistolla, esim. HYY:n vuosijuhlassa pidetty puhehttp://blogs.helsinki.fi/eranti/puhe-uudelle-yliopistolle/ tai http://opiskelijatoiminta.net/
Minun on kuitenkin vaikea nähdä tiimiakatemiaa mallina koko Suomen koulutusjärjestelmälle, enkä edes usko että haluaisin opiskella tiimiakatemiassa nykyisenlaatuisen yliopiston sijaan.
Tästähän tuli muuten ihan hyvä teksti, et varmasti arvannut että olen vanha skepsis ry:n jäsen.
Ja muuten asian vierestä: käsittääkseni olet vahvasti myös parantamassa maailmaa yrittämisen kautta. Mitkä siis ovat maailman keskeisimmät epäkohdat joihin toivot vaikuttavasi yrittämisen kautta? Ihmisten epäterveelliset elämäntavat nimittäin jäävät esimerkiksi omalla epäkohtien listallani melko kauas rakenteellisen joukkotyöttömyyden, kehitysmaiden ongelmien ja ekokatastrofin taakse.
Tietysti on ihan fine tehdä vain massia yrittäjänä (erityisesti jos sen tekee riistämättä ketään, so. pienyrittäjänä), mutta rahan tekemisen kätkeminen erilaisten muka hyvää tarkoittavien visioiden alle on minusta hieman huvittavaa ja vähän inhottavaa.
Ja sitten vähän pilkun nussimista tähän loppuun:
@ toinen anonyymi
"Tieteen suurimmat sankaritarinat ovat näitä kopernikuksia, galileoita ja darwineja, jotka uskalsivat asettua aikansa auktoriteetteja vastaan. Mutta mitä tarkemmin perehtyy tieteen suurien vallankumouksellisten elämäkertoihin, sitä selvemmäksi käy, ettei useimmilla heistä ollut lainkaan vallankumouksellista mielenlaatua. He halusivat tietää, eivät kumota. Kumouksellisuus tuli sivutuotteena tieteellisen menetelmän noudattamisesta."
Muuten Galileo Galilei ei noudattunut mitään tunnistettavaa "tieteellistä menetelmää". Kts. Feyerabend, Paul: Against method 1975
Pikkasen siisti kommentti.
VastaaPoistaÄkkiä joku irvileuka voisi ajatella kyseen olevan siitä, että vaan väheksytään muiden visioita, koska "eihän niillä mihinkään oikeasti vaikuteta, kun on näitä ja näitä isompia ongelmia". Faktana silti ikävästi näyttää olevan se, että kun toinen tekee jotain ja yrittää vaikuttaa johonkin, niin toinen vaan jauhaa anonyymina yleviä ja ei tee yhtään mitään millekkään. Jossain kontekstissa edeltävä skenaario olisi jonkinlaista älykkyyteen verhoiltua vastuunpakoilua. Tokihan tämä on tuulesta temmattu ajatus ja sitä ei kannata ottaa henkilökohtaisesti.
Jos Suomessa olisi jengi terveenä ja hyvinvoivana, se ei vaikuttaisi yhtään mitään mihinkään. Ei ne kuitenkaan sitä terveyttään sitten käytä mihinkään muuhun kuin ilkivaltaan, raiskaamiseen ja varasteluun. Käsittääkseni silloin kun ihmisellä menee terveys, niin ensisijainen prioriteetti on voivotella asioita mihin ei voi kovin helposti vaikuttaa sen sijaan, että keskittyisi oman olon helpottumiseen. Kyllä jokainen ohitusleikkaukseen matkalla oleva tyyppi tekee niin perkeleesti juurikin tälle rakenteelliselle työttömyydelle ja kehitysmaiden tilanteelle.
Mietitään vielä sitä kamaluutta, että joku tekisi hyvät massitkin siinä ohessa, että saataisiin suomalaiset syömään laadukkaammin. Ihan saatanallista toimintaa tuo vaurastuminen.
En ole ihan varma tuosta rakenteellisesta työttömyydestä, tuntuu melkoisen luokan loppuvastukselta jos siihen ei edes yrittäjyys tee yhtään vahinkoa.
Ihmisten terveyden korjaaminen on jättiaskel maailman kaikkien ongelmien ratkaisemisessa. Kun syö päinvastoin kaikkien viranomaissuositusten kanssa ja voi parhaiten ikinä, ryhtyy kyseenalaistamaan muutkin auktoriteettien opetukset. Skeptikot kyseenalaistavat niitä teoriassa eli juuri niinkuin järjestelmän muuttumattomat toivovat. Tekijät kyseenalaistavat ryhtymällä toimiin.
VastaaPoistaYrittäjyys on tehokkain tapa muuttaa mitä äkkiseltään keksin. Verrataan kohdallani muutamaan muuhun vaihtoehtoon:
Hyväntekeväisyys
Ei mulla ole rahaa lahjoitettavaksi jonkun järjestön byrokratiaan. Voisin käydä päiväduunissa ja tehdä iltaisin järjestötyötä ja auttaa hieman jotain itselleni tärkeää asiaa eteenpäin.
Politiikka
Pitäisi hankkia vuosia uskottavuutta, että pääsisi järjestelmässä korkealle levelille. Sieltä käsin olisi ikävä huomata, että järjestelmä korjataan parhaiten vaikuttamalla ihmisiin muilla keinoilla.
Yrittäjänä voin saada aikaan ison efektin. Pyrin luomaan mestoja missä ongelmiin löydetään ratkaisut ja ihmiset kasvavat maailmanpelastajiksi. Toisen blogaajan näkemystä meistä: Jyväskylään perustetussa Shasa-smoothiebarissa - joka on ilmeisesti muodostumassa myös ketjuksi ja oppilaitokseksi... Aika villiä touhua: uuden ajan sikariklubi, johon herrat ja rouvat voivat tulla nautiskelemaan superterveellisiä ruokia ja verkostoitumaan samanhenkisen porukan kanssa.
Yrittäjyyden näkeminen ihmisten riistämisenä on jo niin ahdasta, etten jaksa oikoa. Verotus on riistoa vaihdanta ei.